Esikoiskirjailija Rainer Granit käy avaruusseikkailun muotoon puetulla kirjalla Lähtölasku 47 väärän vallankäytön kimppuun armottomasti. Romaani on terävä ja hauskan ironinen, sarkastinen ja satiirinen kuvaus kansainvälisen järjestön vallan pimeästä puolesta.
Kirja kertoo mainiosti vallankäytön hulluudesta, mielipuolisesta johtajuudesta ja päätöksenteon mielettömyydestä, toiminnan spontaanisuudesta ja sattumanvaraisuudesta, jonka taustalla on yksilöiden henkilökohtainen hyöty ja maine. Samalla romaani on kuitenkin pienen ihmisen selviytymistarina suurten voimien puristuksessa.
Kirjan keskushenkilö on kirjanpitäjä Geoff Kaufmann, josta tulee tahtomattaan ensin avaruuskokelas, ja josta tehdään myöhemmin avaruussankari. Aluksi Kaufmann näyttäytyy muille, kansainvälisen avaruusjärjestön, ISOn kollegoille halveksittuna, vetelänä, hieman yksinkertaisena byrokraattina.
ISOa johtaa maanis-depressiivinen silmälasifetissi pääjohtaja Jordan, joka haluaa viedä ihmiskunnan uudelle planeetalle ennen aurinkokunnan tuhoa. Etäinen ja pelottava johtava psykiatri, tohtori Payne eli Kipu puolestaan tutkii ja seuloo astronauttikokelaat.
Nautiskelija Kaufmann inhoaa avaruutta, ilmailua ja avaruusmatkailua metallituubissa. Tämä paniikkikohtauksista, luonnevioista ja fobioista kärsivä Toimistojukka nousee kuitenkin avaruusjärjestön tunnetuimmaksi astronautiksi muiden kauhuksi ja vastoin omaa tahtoaan.
Kaufmann selviää älykkyyskokeista, painovoimatesteistä ja avaruussimulaattorista, onnistuu läpäisemään astronauttikoulutuksen ilman omaa haluaan muiden häntä halveksivien huippukokelaiden joukossa. Kaufmann pitää valintaansa kuitenkin kuolemantuomiona.
Ensimmäisten Marsiin matkaavien astronauttikokelaiden testaamiseen ja matkan valmisteluihin kuluu vajaat puolet kirjasta. Tällöin avataan Kaufmannin pohdintojen kautta koko ISOn toiminnan raadollisuus. Kyse on organisaation vallasta ja sen ihmisten petollisuudesta, joka on istutettu järjestelmän rakenteisiin.
”Maailmaa johtavat psykopaatit”
(Geoff Kaufmann)
ISO on joukko juonittelevia yksilöitä ja valtioita. Järjestön rationaalisen ja sisäsiistin kulissin takana toimivat klikit, joissa kaikki epäilevät toisiaan. Yksilöllä on valtaa vain, jos hän tietää tarpeeksi salaisista asioista.
Laskentaekonomi Kaufmann ei ole avaruushallinnossa eksyksissä, vaikka siltä aika ajoin näyttääkin. Hän on oppinut järjestelmän metkut. Ammattitaidolla ja organisaation tuntemuksella hän selviytyy juonittelujen, informaatiovuotojen ja disinformaation sekamelskassa.
Kaufmann on piiloälykkö, jonka ymmärrys on vaarana paljastua. Romaani eteneekin pitkälti Kaufmannin ajatusten, puheen ja toiminnan välityksellä. Järjestelmän mielettömyys ilmenee Kaufmannin sarkasmin ja ironian kautta. Hän on henkinen kapinallinen, joka on aluksi vailla valtaa edes omaan kohtaloonsa ja tulevaisuuteensa. Kaufmann on ainakin ajattelussaan pseudonyymi Rainer Granitin alter ego.
Kirjailija Rainer Granit tuntee suuren kansainvälisen organisaation toimintatavat ja sen hämärän puolen. ISOn testeissä ja harjoittelussa on näennäisesti tarkka hierarkia ja suoritusjärjestys, se suosii kuitenkin keskinkertaisuuksia ja jopa tyhmiä. Organisaation ilmapiiri onkin sakeana testien väärentämistä, valehtelua ja kiristystä, lahjontaa ja uhkailuja, vainoharhaisuutta, sabotaasiepäilyjä ja salaliittouskomuksia.
Onnettomuudet, sähläykset ja epäonnistumisetkin käännetään ylösalaisin ja selitetään parhain päin, kun näennäisen vaaraton mies halutaan eturiviin. Paniikki tulkitaan urhoollisuudeksi ja sähläyksestä tehdään sankaruutta. Väärintulkinnoista kehkeytyy sekava vyyhti ja prosessi, jota näyttää ohjaavan puhdas sattuma. Kerran sankariksi julistetulle kaikki on mahdollista. Silloin saattaa joutua myös keulakuvaksi tahtomattaan.
Kirjailija Rainer Granit on myös kemian, insinööritaidon ja avaruustieteen asiantuntija. Kirja pursuaa herkullisia avaruusteknologian, kemian ja insinööritaidon oivalluksia hauskassa muodossa. Astronauttien testauksen, avaruusalusten toiminnan, avaruustekniikan, kemian ja fysiikan selostukset ja avaruusmatkan tekniset yksityiskohdat ovat maallikollekin mielenkiintoista luettavaa ja osoittavat Granitin perehtyneen aiheeseen perusteellisesti.
” Ei kai se ole varas, joka varkaalta varastaa ? ”
(Geoff Kaufmann)
Marsia kohti matkaa lopulta merkillinen kolmikko: neurootikko Kaufmann, joka on kirjanpito- ja organisaatiotaidoillaan onnistunut kavaltamaan melkoisen määrän ISOn varoja. Aluksen kapteeni on Kaufmanin vastakohta, lihaksikas, narsistinen ja huipputrimmattu rämäpää ja yli-ihminen, viskille perso Owens, kutsumanimeltään Cowboy.
Mukaan tulee kuvankaunis, suklaasilmäinen kazakkipsykologi, teollisuusvakooja ja Kaufmannin ihastus Milana. Maasta käsin Kaufmannia avustaa ystäväksi heittäytynyt, salaperäinen tietokonenörtti ja kiristäjä Egbert.
Alkoholistin, vakoojan ja huijarin avaruusmatkasta muodostuu kertomus, josta käänteitä ei puutu. Matkan aikana Kaufmanin omat pohdinnat vaihtuvat matkakumppaneiden dialogiksi. Matkaa ryydittävät Kaufmanin näsäviisaat huomautukset, kielikuvat, teoriat ja tieteelliset pohdinnat. Milanan, Cowboys ja Kaufmanin kielipeli ja huomautukset matkalla ”jäätyneeseen helvettiin” ja sieltä takaisin ovat virkistävää luettavaa.
Aika ajoin ”tylsän” matkan täyttävät painottomuudesta aiheutuvat arjen askareitten ongelmat, tekniset kikkailut, toimien hankaluus painottomuudessa ja asuminen avaruusaluksessa. Avaruuden ja Marsin ankeissa oloissa selviytymisen ratkaisut ovat kuitenkin näppäriä ja hauskoja. Matkan edetessä ja ongelmien myötä kertomuksen jännite kasvaa ja intensiivisyys tiivistyy romaanin loppua kohti.
Myös kuva tulevista avaruussankareista muuttuu matkan varrella. Kolmikko luottaa entistä enemmän toisiinsa, mutta epäilevät muita. Samalla ISOn byrokraattien maasta viestimät kyvyttömät ohjeet ja määräykset käyvät kolmikolle yhä merkityksettömimmiksi.
Lopullinen irtiotto piinaavasta ISOsta tapahtuu henkilökohtaisten ratkaisujen kautta. Kaufmann ryhdistäytyy, kun Milanalle ja Kaufmannille syntyy avaruusvauva, aito marsilainen. Milanasta kasvaa esiin voimakastahtoinen, rakastava ja välittävä äiti ja puoliso.
Säännöistä ja määräyksistä piittaamattoman, Cowboyn kyky ratkaista matkan pulmia käytännönläheisesti ja suoraviivaisesti osoittautuu kullanarvoiseksi. Pokeriaddikti, supermies ja juoppo Owens onkin pyyteetön ja empaattinen ystävä, joka on valmis uhraamaan itsensä Kaufmannin ja Milanan onnen ja elämän puolesta.
Näennäisesti epäilyttävä kolmikko onkin lopulta maailman etikkaa ja moraalia ylläpitävä voima.
”Ihmisen hulluus on ainoa rajaton luonnonvara”
(Milana Sadakaeva)
Kirja kertoo myös pr-propagandasta ja sen mielettömyydestä. Raha ja henkilökohtainen maine ohjaavat taustalla kaikkea ISOn toimintaa. Astronautti riisutaan omista ajatuksista ja ajatukset irtaantuvat persoonasta, kun Kaufmannista tehdään hetkessä ISOn pr -mannekiini, näyttelyesine ja globaali merkkituote. Kaufmannin väärin ymmärretty verbaalinäppäryys tuo mediajulkisuuden pintaliidossa vain lisää mainetta. Kuuluisuuden myötä kollegoiden vähättelevä naureskelu muuttuu maireaksi lipomiseksi.
Lopulta paljastuu, mikä on byrokraattien ja tiedemiesten todellinen suunnitelma Marsin matkan tarkoituksesta. Marsin matkan tieteellinen arvo onkin vain välikappale maineen ja valtavien taloudellisten etujen hankkimiseksi ISOlle. Matkan suhde julkisuuteen on kaikki kaikessa, ja avaruusaluksen miehistöä pidetään vain maineen ja rahastuksen välikappaleena. Tekniset ongelmatkin vaihtuvat rahaksi ja markkinapeliksi sankariastronautit pelinappuloina.
Avaruuskolmikon ahdingosta ja henkilökohtaisesta onnestakin tehdään kauppatavaraa. Avaruusraskaudesta, synnytyksestä ja lastenhoidosta avaruudessa pr -yksikkö ottaa kaiken irti. Raskaudesta tehdään mediaspektaakkeli ja kultahysteriasta tehdään markkinatavaraa. Herkullisia kuvauksia on myös Marsin matkan ympärillä hyödynnettävä mielikuva- ja hiluvimpain-markkinointi.
”Miljoonan kavaltamisesta joutuu vankilaan, mutta miljardien puhaltaminen on politiikkaa” (Geoff Kaufmann )
Romaani kritisoi monia muitakin yhteiskunnan lieveilmiöitä. Sen hampaisiin joutuu terveydenhoidon järjestelmä, teknologian, talouden, tieteen muodollisuudet, ammattitaito ja organisaatiovilppi. Kirjassa pilkataan sijoittajien ahneutta, hysteriaa ja tietämättömyyttä hauskalla tavalla.
Avaruudesta löydetyn kulta-asteroidin ympärillä pyörivä spekulointi, markkinointihuuma, asteroidifutuurit ja optiot ovatkin lopulta kumman tuttua maailman rahatalouden kuvausta. Ehkäpä romaanin kulta-asteroidi huumassa perustetun pörssiyhtiön kohtalo ennakoikin maailman nykyistä, todellista finanssikriisiä ja sen kehityskaarta.
Veronmaksajien varoilla rahoitettava avaruusbisnes noudattelee pitkälti yritystoiminnan logiikkaa ja lakeja. Granitin kirja on mainio ja monin osin hulvaton kuvaus vallan rakenteista, sisäänpäin lämpiävyydestä, organisaatioiden toiminnan satunnaisuudesta, pelistä ja prosesseita, narsistista tyhjäkäynnistä, pönttöpäisestä vallankäytöstä ja valtapiirin kohelluksesta.
Kirjassa luonnehäiriöiset ja juonikkaat ihmiset koheltavat absurdissa järjestelmässä. Samalla paljastetaan suuren organisaation julmuus ja laskelmointi, jossa kaikki sitä uhkaava ja vaarallinen tuhotaan. Rationaaliselta ja pysyviltä näyttävät rakennelmat sortuvat kuitenkin sattumiin ja salajuoniin, jotka vievät hallitsemattomasti uuteen suuntaan ja lopulta tuhoon.
Kirjanpitäjä Kaufmann tuntee hyvin pohjattoman avaruustutkimuksen kassan, salailevan taloushallinnon, hämärät tilisiirrot, sekopäiset kirjanpito ja talouslaskelmat, älyvapaat projektit ja hyödyttömät tutkimukset kuin omat taskunsa.
Rinnastuksia muihin organisaatioihin ja yhteiskunnan nykyilmiöihin löytyy helposti. Niin mieletön kuin ISOn maailma on, se on monissa organisaatioissa täyttä todellisuutta. Avaruusjärjestön sijasta yhtä hyvin EU:n, IMF:n, YK:n tai jonkin kotimaisen suuryhtiön toiminta tuskin paljon poikkeaa ISOn maailmasta ja menetelmistä.
Kun avaruuden valloituksesta tulee seuraava globaalin talouden hypertoimiala, kannattaakin lukea Granitin kirja oppaana ja ennusteena tuleville tapahtumille.
Rainer Granit tietää, mistä kertoo. Lähtölasku 47 on romaani, seikkailukertomus ja paljastuskirja, jota sävyttää lämmin huumori ja sarkasmi, tarkkanäköiset ja realistiset kuvaukset valaankäytöstä ja organisaatiopeleistä sekä hauskat, tekniset ja käytännön oivallukset. Kirjan merkitys on siinä, että Rainer Granit tuo ihmisten eteen sen sisäisen maailman ja todellisuuden, jonka eliitti kyllä tuntee, mutta josta se vaikenee.
Organisaation hämärien toimintamallien kuvauksena ”Lähtölasku 47” -romaania voidaan verrata John Grishamin ”Firmaan”. Siinä, missä Grisham käyttää juonitteluja uhkan ja jännitteen luomiseen, Granit paljastaa kulissit sarkastisella retoriikalla ja otteella.
Lähtölasku 47 on myös selviytymistarina ja henkinen irtiotto organisaatiovankilasta. Se on seikkailu suureen pimeään järjestelmään, ihmisen mielen ja toiminnan typeryyksiin. Romaani kohoaa hyvän ihmisen ja yksilön sisäisen voiman ylistykseksi juonikkaassa ja kylmässä ”maailmankaikkeudessa”. Ehkä loppujen lopuksi kyse onkin ihmiskunnan pelastautumisesta sen matkalla kohti tuntematonta.
”Avaruutta äärettömämpää on vain ihmisen typeryys”
(Geoff Kaufmann)
Paljastuksiakin kirjasta löytyy. Jopa ensimmäisen avaruusmiehen, kosmonautti Juri Gagarinin todellinen kuolinsyykin selviää. Salaisuuksiakin kirjaan toki jää. Kirjailija Rainer Granit on tehnyt saman tempun kuin hänen kirjallinen alter egonsa. Romaanin lopussa myös Geoff Kaufmann vaihtaa nimeä ja siirtyy tuntemattomaksi maailmankansalaiseksi. Mutta romaanissa eräs henkilö jää vielä suuremman salaisuuden varjoon…
Ps. Voihan olla, että meiltä salattu avaruuden maailma on vielä Granitinkin kuvaamaa mielettömämpi. Ei tarvitse ajatella kuin viimeaikaisia Britannian puolustusministeriön julkaisemia salaisia tiedostoja ufo-havainnoista. Vuosilta 1986-1992 peräisin olevat kertomukset vaihtelevat lentäjien havainnoista mitä mielikuvituksellisempiin tarinoihin. Nämä salaiset UFO paljastukset saavat kyllä mielikuvituksen laukkaamaan.
http://www.youtube.com/watch?v=dNtvqioJiBk&feature=related
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti