keskiviikko 12. marraskuuta 2008

Hyvien kerjäläisten valtakunta


Motto: Jos haluat menestyä muiden rahoilla perusta pankki, sijoitusyhtiö, hyväntekeväisyys- tai avustusjärjestö.

Osa 1

Suomi on hyvänkeväisyyttä harjoittavien toimijoiden luvattu maa. Hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestöjen kautta liikkuvat suuret rahat. Auttamisessa suomalaiset ovat avokätisiä, mutta myös ennakkoluuloisia. Romanialaisiin kerjäläisiin tai suomalaiseen, humalaiseen euron pyytäjään suhtaudutaan halveksivasti jopa vihamielisesti Samalla suomalaiset syytävät kuitenkin rahaa erilaisille avustus- ja hyväntekeväisyysjärjestöille paljonkaan kyselemättä rahojensa käyttöä.

Suomessa on hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestöjä kymmeniä ellei satoja, joten luulisi, että jokaiselle ongelmalle on jo löytynyt auttaja ja ratkaisu jo ajat sitten. Näyttää kuitenkin siltä, että näiden järjestöjen kassa on pohjaton, eikä autettavien ongelmat ja tila juurikaan helpotu. Nuoriso voi pahoin, vanhuksia hoidetaan entistä huonommin, kehitysmaissa kurjuus pahenee ja ympäristön tila heikkenee.

Auttaminen on Suomessa myös institutionalisoitu, ja hyvän tekemisen järjestöjen kirjo on melkoinen. Järjestöjä on laidasta laitaan, kunnianarvoisista ja tehokkaista organisaatioista aina epämääräisiin huijareihin ja rikollisiin asti.

Osa järjestöjen aktiviteeteistä on entistä kansainvälisempiä. Toiminta ja kampanjat on brändätty maailmanlaajuisesti. Joissakin järjestöissä on pyramidiorganisaation piirteitä, kun pääjärjestöt rahoittavat muita järjestöjä kohdemaissa.

Useilla järjestöillä toimintamallit ovat hyvin samankaltaiset. Toiminta katetaan valtion avustuksilla, lahjoituksilla ja keräystuotoilla. Järjestöt haalivat lahjoittajia ja lahjoituksia, tukijäseniä ja avustajia. Hallituksiin, valtuuskuntiin ja suojelijoiksi etsitään vaikuttajia ja julkisuuden henkilöitä kirkastamaan järjestön kuvaa.

Suuremmat varat ja lahjoitukset säilötään yleensä säätiöihin, toiset sijoittavat esimerkiksi kiinteistöihin. Jotkut järjestöt jakavat säätöidensä kautta myös stipendejä erilaiseen toimintaan ja kohderyhmille. Säätiöimisen kautta ne muistuttavat pikemminkin omaisuudenhoitoyhtiöitä kuin hyväntekeväisyysjärjestöjä.

Pääosan varoista pitäisi kuitenkin mennä varsinaiseen avustustoimintaan. Kenelle ja mihin sitten rahaa kerjätään?

Varoja hankitaan erilaiseen humanitaariseen kriisi-, hätä- ja kehitysapuun tai muiden hyvien asioiden edistämiseen eri kohderyhmille ja -alueille. Järjestöillä on myös erilaista nuorisotoimintaa, vanhustoimintaa, kummilapsitoimintaa. Keräysvaroja haetaan nuorten kriisi- ja huumetyöhön, erityisryhmien ”henkiseen ja fyysiseen huoltoon”.

Pysyvämpiä, suosituimpia ja tuottoisimpia avustusryhmiä näyttäisivätkin olevan veteraanit, huumenuoret, vammaiset ja syöpälapset, HIV ja AIDS -uhrit. Ympäristön parantamisen ja pelastamisen suosio on kasvavassa. Osa tuloista laitetaan myös aatteelliseen tai uskonnolliseen valistukseen.

Järjestöltä kuluu luonnollisesti varoja myös toiminnan ylläpitoon, kuten tilavuokriin ja henkilöstön palkkoihin. Mainonta-, markkinointi- ja keräyskulut vaihtelevat suuresti järjestöittäin ja kampanjakohtaisesti.

Vaikka monet järjestöt ja keräysorganisaatiot toimivat lähes yritysten tavoin, niiden julkinen raportointi poikkeaa paljon toisistaan ja yrityksistä. Todelliset tuotot, avustussummat ja toimintakulut jäävät melko näkymättömiin. Vaikka järjestöt saavat tulonsa keräyksistä, vuosikertomuksista ei yleensä löydä tilinpäätöksiä, tase- ja tuloslaskelmia tai edes jonkinlaisia taloudellisia tunnuslukuja.

Järjestöt kertovat melko ylimalkaisesti erilaisista avustusprosenteista, eikä esimerkiksi edes työntekijöiden lukumäärää selviä kovin usein järjestön verkkosivuilta. Toiminnasta voidaan tuoda näyttävästi esille yksittäisiä avustuskohteita, mutta kuinka tehokasta varojen kohdentaminen ja auttaminen todella on, siitä on vaikeaa saada käsitystä.

Avustusten hankinnan lisäksi rahankeräystapoina toimivat erilaiset konsertit, tempaukset ja kampanjat. Jos sinulta ei pyydetä suoraa lahjoitusta, niin sinulle tyrkytetään pinssejä ja heijastimia, kortteja ja seinäkalenteria, levyä ja paitaa, kaikenlaista ylihinnoiteltua tuotetta ja monenmoista rihkamaa.

Järjestöjen markkinointi pyörii tehokkaasti tiedotusvälineissä ja verkossa. Verkon ja matkapuhelimen käyttö on mullistanut varojen hankintamenetelmät. Myös kalliin TV –mainonnan oletetaan olevan kannattavaa. Pahimmillaan tiedotus muistuttaa kuitenkin sosiaalipornografiaa. Rahaa kerätään raastavilla kertomuksilla kurjuudesta ja kevyimmillään tulokset kuitataan jollakin iloisella valokuvalla autettavista.

Ilmeisen tehokkaaksi toimintatavaksi on osoittautunut kohtaaminen kasvotusten joko kadulla, kauppakeskuksissa tai kotiovella. Feissarit eli lupakerjäläiset saavat palkkaa työstään (noin 10 € tunti), vapaaehtoistyöntekijät eivät. Suomalaisen järjestökerjäläisen pitää siis pyytää muille kuin itselleen, olla siististi pukeutunut ja kohtelias. Siinä samalla hän hyötyy siitä itse arvostuksena, maineena ja usein myös taloudellisesti joko suoraan tai epäsuorasti.

Järjestöjen toiminta Suomessa on hyvin organisoitu. Monille auttamisesta onkin tullut ammatti, pätemisen kanava, sosiaalisen nousun väylä, keino kiillottaa omaa julkikuvaansa ja lisätä tulojaan. Jokaisella järjestöllä on omat ammattilaisensa. Järjestöissä on kaikenlaista toiminnan-, avustus- ja lähetysjohtajaa, talousjohtajaa, ohjelmajohtajaa, aluepäällikköä lukuisia koordinaattoreita, tiedottajia, markkinointipäälliköitä, yrityssuhdepäälliköitä, hankeasiantuntijoita ja kenttätyötekijöitä.

Hyväntekeväisyyskonserteissa esiintyminen edes ilmaiseksi ei ole aivan pyyteetöntä, sillä auttaminen lisää henkilökohtaista mainetta. Siksi kellokkaat, pintajulkimot ja artistit toimivat mielellään tempausten ja konserttien juontajina ja esiintyjinä, koska se lisää yleensä esiintyjän suosiota ja levynmyyntiä.

Etenkin poliittista suosiota kalastelevat, mutta myös esimerkiksi urheilijat kilpa-autoilijoista, rallikuskeista, moottoripyöräilijöistä jääkiekkojoukkueisiin ilmoittavat olevansa milloin sairaiden lasten, veteraanien, kehitysmaiden tai Itämeren asialla. Myös laulajat, näyttelijät, muut artistit ja pintajulkkikset haluavat osallistua ”operaatio maahan” tai ilmoittavat ”maksavansa velkaa”. Järjestöjen sponsoreina ja yhteistyökumppaneina toimivat myös mielellään kuvaansa kirkastavat yritykset.

Suomalaiset ovat näköjään hyväksyneet, että heidän avustusrahoillaan on maahan perustettu eräänlainen hyväntekeväisyysrälssi.

Avustusjärjestöjen kilpailu lahjoittajien varoista on koventunut, kun järjestöjä on paljon ja kampanjat ovat lisääntyneet. Kyllästetyt ”avustusmarkkinat” ovat johtaneet siihen, että jotkut järjestöt yrittävät kampittaa muita vaatimalla erilaisia keräys- ja toimintarajoitteita. Hyväntekeväisyys”bisneksen” kovenevan kilpailun puristuksessa järjestöt muodostavat myös erilaisia avustuskartelleja, yhteiskampanjoita ja strategisia liittoumia.

Kun varojen metsästäjiä on paljon, markkinoinnin ajoitus, aggressiivisuus ja näkyvyys ratkaisee hankintatuloksen. Tässä tilanteessa suuret ja hyvin organisoidut keräävät pääpotit, varattomille, pienille ja vaatimattomille toimijoille putoaa entistä pienempiä avustusvaroja.

Nykyään ”myyjäisiä ja kampanjoita” on yhtä paljon kuin maailmalla eri asioiden merkkipäiviä. Parhaita keräysaikoja ovat juhlapyhien kuten kaatuneitten muistopäivän, itsenäisyyspäivän, joulun ja vapun aluspäivät. Ne saavat monet ”hyvät kerjäläiset” liikkeelle. Kerääjät käyvät aktiivisesti kimppuusi kadulla, tulevat kotiisi, lähes syöksyvät TV -ruudun lävitse, vaativat liittymään hyvää tekevään järjestöön tai lahjoittamaan rahaa. Hienotunteisuus onkin kadonnut tästä laillistetusta kerjäämisestä.

Voidaankin kysyä perustellusti, onko avustusjärjestön tarkoituksena todellinen pyyteetön auttamishalua vai hyväpalkkaisten suojatyöpaikkojen rakentaminen järjestöjen johdolle, avustusbisneksen leipäpapeille ja työntekijöille ?

Onko avustustoiminta pahimmillaan ammattimaista kerjäämistä ja raadollista rahastusta, josta tipahtelee vain muruja onnettomille, sairaille, köyhille ja hädässä oleville ? Haluavatko järjestöt vain imuroida ”löysä rahan” pois ”huonon omantunnon” markkinoilta ?

Perustuuko suomalaisten anteliaisuus avustusjärjestöjen testattuun luottamukseen ja tuloksellisuuteen, vai puhtaasti huonoon omaantuntoon ja hyväuskoisuuteen ? Onko suomalainen avustustoiminnan tuloksellisuus näköharha ja hyvien asioiden ”Kankkulan kaivo” ?

Osassa 2 tutustutaan tarkemmin joidenkin järjestöjen taustoihin ja toimintaan. Voit lähettää etukäteen näkemyksiäsi järjestöistä joko kommentoimalla tätä artikkelia tai lähettämällä kokemuksiasi suoraan sähköpostiin valtapiiri(at)hotmail.com .

Hassuttiko Nenäpäivä sinuakin ?



Suomen toista Nenäpäivää vietettiin 14.11.2008. Britanniassa ’Red Nose Day’ on näkynyt katukuvassa jo 20 vuotta. Ihmiset ympäri maata keksivät hauskoja tapoja kerätä varoja yhdessä – hyvään tarkoitukseen. Nenäpäivänä kerätään varoja kehitysmaiden, erityisesti lasten ja naisten, auttamiseksi. Ylen Hyvän järjestämän Nenäpäivän tuotto kanavoidaan Suomen yhdeksän merkittävimmän avustusjärjestön kautta kehitysyhteistyöprojekteihin Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

Ylen Hyvässä olivat mukana Punainen Risti, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen UNICEF, Pelastakaa Lapset, Plan Suomi -Säätiö, Suomen Lähetysseura, Fida International, Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus (SASK) ja YLE. Päivän varoja kanavoidaan myös brittiläisen yhteistyökumppanimme Comic Reliefin kautta HIV- ja aids-työhön Afrikassa.

Avustusjärjestöjen kautta Nenäpäivän keräystuotto käytetään lasten koulutukseen, perheiden ja yhteisöjen vahvistamiseen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Etiopiassa, Keniassa, Somaliassa, Nepalissa, Sierra Leonessa ja Hondurasissa. Projektit, joita varoilla tuetaan, ovat kestävää kehitystä edistäviä, pitkäjänteisiä hankkeita.

Esimerkiksi Pelastakaa Lapset tukee Etiopiassa erityisesti tyttöjen koulunkäyntiä sekä edistää yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa lapsen äänen kuulemista ja lapsen oikeuksien toteutumista. Hankkeesta hyötyy noin 15 200 lasta, joilla ei ole aiemmin ollut mahdollisuutta koulunkäyntiin. Jatkossa keräysvaroilla rakennetaan 40 vaihtoehtoista kyläkoulua ja korjataan 20 valtiollista peruskoulua. Tarkoitus on saada kouluille asianmukaiset saniteettitilat ja sadeveden keruualtaat. Rakennus- ja korjaustyöt tehdään yhteistyössä paikallisten yhteisöjen ja opetusviranomaisten kanssa, jolloin heidät saadaan sitoutettua koulujen ylläpitoon.

Varoja kanavoidaan myös brittiläisen yhteistyökumppanimme Comic Reliefin kautta HIV- ja aids-työhön Afrikassa.

Nenäpäivän koko markkinointikampanjan oli suunnitellut yhteistyökumppani TEQUILA. Nenät ja bingokupongit olivat myynnissä R-kioskeilla ja muut nenäpäivätuotteet Ilmapallokeskuksen verkkokaupassa Juhlamaailma.fi. Kiitos Film Magicalle ja Generator Postille ammattimaisesti spottituotannosta. Ja kiitos myös kaikille muille - olimme onnekkaita, kun meillä oli niin hyvät kumppanit.

Lisää tietoja nenäpäivästä saat osoitteesta

http://www.nenapaiva.fi

Jos laitoit rahasi Nenäpäiväkeräykseen, tiesitkö


· kuinka hyvin tunnet oikeasti keräysjärjestöjen toimintaa, niiden ammattitaitoa ja tehokkuutta?
· kuinka suuri osuus keräyksen rahoista kanavoidaan suoraan avustettaville, avustuskohteisiin ja kohteissa toimivien työntekijöiden palkkoihin?
· paljonko menee kaikenlaisiin hallinto- ja markkinointikuluihin?
· paljonko markkinointiyhtiö Tequilalle, Film Magicalle ja Generator Postille maksetaan kampanjasta, entä R-kioskille. Onko tämä niillekin hyväntekeväisyyttä vai bisnestä ?

· tekevätkö mukana olevat uskonnolliset järjestöt samalla lähetystyötä avustamisen ohella ja hyväksytkö sen ?
· kuinka luotettavia ja päteviä ovat avustusrahoilla kohdemaissa toimivat asiantuntijat ?

Onko mielestäsi oikein, että EtnoFitness markkinoi omia tanssikurssejaan Nenäpäivän varjolla ? Yhtiö ilmoittaa, että osa kurssimaksuista menee Nenäpäivä keräykseen, mutta kuinka paljon ?

Tässä joitakin vain melko tunnettujen avustusjärjestöjen valtakunnan verkko-osoitteita:

Eliittijärjestöjä

http://www.rotary.fi
http://www.lions.fi

Kansallisia hyväntekeväisyysjärjestöjä

http://www.mll.fi
http://www.pelastakaalapset.fi
http://www.irtihuumeista.fi

Kansainvälinen hätäapu ja kehitysapu

http://www.redcross.fi
http://www.doctorswithoutborders.org

Uskonnolliset hyväntekijät

http://www.helsinkimissio.fi
http://www.kua.fi
http://www.hurstinapu.net
http://www.patmos.fi
http://www.pelastusarmeija.fi
http://www.mission.fi
http://www.fida.info

Uskontojen uhrit

http://www.uskontojenuhrientuki.fi

Kehitysmaihin erikoistuneita järjestöjä

http://www.plan.fi
http://www.kepa.fi

Ympäristöjärjestöjä

http://www.wwf.fi
http://www.greenpeace.org/finland/fi

Kansainvälisiä ihmisoikeusjärjestöjä

http://www.amnesty.fi
http://www.unicef.fi